Käännä poikkeustilanne voitoksi etätyön avulla!

”Tämähän käy yllättävän helposti”. Näin on moni suomalainen yllätyksekseen todennut, kun maailmalla vallitseva poikkeustila on ajanut meidät etätyöohjelmistojen pariin. Poikkeustilan aiheuttanut koronakriisi on ollut valitettava. Kuitenkin tilanne, jossa olemme päässeet harjoittamaan ja todistamaan etätyötaitojamme, on ollut toivottu muutos. Ei kaikille, mutta varmasti useimmille.

Työpaikkakulttuurin murros

Vaikka etätyöohjelmistojen pariin ajautuminen kävi nopeasti, niiden käyttöönotto ja itse etätyöskentely sujuu jo kätevästi ja aikaa säästäen. Etätyöskentelyä tehostamaan on otettu käyttöön erilaisia työkaluja: Teams, Zoom, Hangouts, Skype, WhatsApp. Näiden avulla olemme tänä keväänä kommunikoineet tiimiläistemme kanssa ja raportoineet esimiehillemme. Vuosi 2020 tullaan muistamaan siitä, miten työntekotavat ja yrityskulttuurit kokivat suuren, pysyvän muutoksen. Työnteko kotona olikin yhtäkkiä sallittua, jopa suositeltua. Toivottavasti myös päättäjät ovat huomanneet, kuinka tehokasta tämä itseasiassa onkaan ollut – varsinkin niille työntekijöille, jotka ovat tilannetta osanneet hyödyntää.

Läsnäolo etätyössä korostuu jopa ennennäkemättömällä tavalla. Työskentely on tehokasta, kun fokus on jatkuvasti työssä: turhat jaarittelut ja kahvitauot jäävät minimiin ja palaverit käsitellään ajallaan. Tiimien sisäinen viestintä on ytimekästä ja kaikki turha jää pois. Ihmiset ovat viimeistään nyt ymmärtäneet toimiston tarjoaman hyvän työergonomian merkityksen. Toisaalta on huomattu myös arjen nautinnollisuus, kun työpaikalle ei ole välttämättä tarvinnut lähteä laittautuneena eli toisin sanoen omasta ajastaan tinkineenä.

Kohti parempaa itsensä johtamista

Toki etätyö ei sovi kaikille, mutta oikealla ja jatkuvalla kriisiajan viestinnällä tottumattomatkin on saatu tekemään töitä tavoitteiden mukaisesti, itseohjautumaan ja pelaamaan samaan maaliin. Normaalitilanteessa tämä ei olisi välttämättä ollut näin yksinkertaista. Etätyö vaatii itsekuria, kykyä aikatauluttaa omaa työtään sekä projektinhallintataitoja. Osa kokeekin olevansa nyt luovempia, nopeampia ja positiivisempia työssään. Esimiehiin jopa luotetaan enemmän, vaikka saatu palaute ja kontakti on saattanut jäädä vähemmälle. Osa ihmisistä nauttii juuri tästä – vähemmän kontakteja esimiehiin ja enemmän itseohjautunutta työskentelyä. Tämä sopii monille ja luo illuusiota vapaammasta, arvostettavammasta yrityskulttuurista.

Meille milleniaaleille etätyöskentelyyn on ollut helppo tottua, sillä etätyön mahdollisuus on ollut monelle jo perusedellytys työtä hakiessa. Toisaalta vanhemmille ja pitkään töitä tehneille sukupolville muutos on voinut olla haastava kaikkine uusine ohjelmistoineen. Toivottavasti poikkeustilanteen päättyessä ihmisillä olisi mahdollisuus valita vapaammin, miten ja missä työnsä tekevät – ajasta ja paikasta riippumatta.